Isaiah 41

Epäjumalanpalvelun turhuus

1Vaietkaa edessäni, te merensaaret. Kansat uudistakoot voimansa, astukoot esiin ja puhukoot sitten. Käykäämme oikeutta keskenämme. 2Kuka herätti päivänkoiton maasta sen, jota vanhurskaus seuraa joka askeleella? Kuka antaa kansat hänen valtaansa, kukistaa kuninkaat hänen jalkoihinsa? Kuka muuttaa heidän miekkansa tomuksi, heidän jousensa lentäviksi oljenkorsiksi? 3Hän ajaa heitä takaa, kulkee turvallisesti polkua, jota hänen jalkansa eivät ole ennen kulkeneet. 4Kuka on tämän tehnyt ja saanut aikaan? Hän, joka alusta asti kutsuu sukupolvet esiin: minä, Herra, joka olen ensimmäinen ja viimeisten luona vielä sama. 5Merensaaret näkivät sen ja pelästyivät, maan ääret vapisivat. He lähestyivät, he tulivat, 6he auttoivat toinen toistaan ja sanoivat toisilleen: "Ole luja!" 7Valaja rohkaisee kultaseppää, levyseppä alasimen iskijää. Hän sanoo juotoksesta: "Se on hyvä", ja vahvistaa sen nauloilla, niin ettei siihen jää väljyyttä. 8Mutta sinä, Israel, palvelijani, sinä Jaakob, jonka olen valinnut, Aabrahamin, ystäväni, siemen, 9jonka olen ottanut maan ääristä ja kutsunut maan kaukaisimmilta periltä, jolle sanoin: "Sinä olet palvelijani, sinut olen valinnut enkä pitänyt sinua halpana", 10älä pelkää, sillä minä olen kanssasi. Älä arkaile, sillä minä olen Jumalasi: vahvistan sinua, autan sinua, tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä. 11Katso, häpeän ja pilkan saavat kaikki, jotka palavat vihasta sinua vastaan. Tyhjiin raukeavat ja hukkuvat ne, jotka sinua vastaan riitelevät. 12Hakemallakaan et löydä niitä, jotka sinua vastaan taistelivat. Tyhjiin raukeavat ja lopun saavat ne, jotka sotivat sinua vastaan. 13Sillä minä, Herra, Jumalasi, tartun oikeaan käteesi, sanon sinulle: "Älä pelkää, minä autan sinua." 14Älä pelkää, Jaakob, sinä mato, sinä Israelin vähäinen väki. Minä autan sinua, sanoo Herra, lunastajasi, Israelin Pyhä. 15Katso, panen sinut raastavaksi puimaäkeeksi, uudeksi, monihampaiseksi. Sinä puit ja rouhennat vuoret, muutat kukkulat akanoiksi. 16Heität ne pois, tuuli vie ne ja myrsky hajottaa. Mutta sinä iloitset Herrassa ja Israelin Pyhä on kerskauksesi. 17Kurjat ja köyhät etsivät vettä, eikä sitä ole. Heidän kielensä kuivuu janosta. Mutta minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää. 18Puhkaisen purot korkeille kallioille ja lähteet laaksojen pohjiin. Muutan erämaan vesilammikoiksi ja hietikon hetteiköksi. 19Kasvatan erämaahan setripuita, akasioita, myrttejä ja öljypuita. Istutan arolle yhdessä sypressejä, jalavia sekä puksipuita, 20jotta he näkisivät ja tietäisivät, huomaisivat ja myös ymmärtäisivät, että Herran käsi on tämän tehnyt, Israelin Pyhä on sen luonut. 21Tuokaa esiin riita-asianne, sanoo Herra, esittäkää todisteenne, sanoo Jaakobin kuningas. 22Esittäkööt ja ilmoittakoot meille, mitä on tapahtuva. Ilmoittakaa entiset, mitä ne olivat, tutkiaksemme ja tietääksemme, mitä niistä on tullut, tai antakaa meidän kuulla tulevia. 23Ilmoittakaa, mitä vastedes tapahtuu, tietääksemme, oletteko te jumalia. Tehkää hyvää tai tehkää pahaa, me katselemme ja ihmettelemme. 24Katso, te olette pelkkää tyhjää, ja tekonne ovat turhia. Kauhistus se, joka teidät valitsee! 25Herätin pohjoisesta hänet, ja hän tuli, päivänkoitosta hänet, joka rukoilee nimeäni, ja hän tallaa käskynhaltijoita kuin lokaa, kuin savenvalaja sotkee savea. 26Kuka on sen alun pitäen ilmoittanut, että olisimme sen tienneet, ja edeltäpäin, että voisimme sanoa: "Hän oli oikeassa"? Ei kukaan sitä ilmoittanut, ei kukaan sitä kuuluttanut, ei kukaan kuullut teiltä sanaakaan. 27Ensimmäisenä sanon Siionille: "Katso, siinä ne ovat!" ja annan Jerusalemille ilosanomantuojan. 28Katselen ympärilleni, mutta ei ole ketään; ei kukaan näistä voi antaa neuvoa, että kysyisin heiltä ja he vastaisivat. 29Katso, kaikki he ovat pelkkää petosta, turhat ovat heidän työnsä. Tuulta ja tyhjää ovat heidän valetut kuvansa.

Copyright information for FinSTLK2017